PH valaisimet

PH 3-2½ Pollari

PH 3-2½ Pollari on PH 3-varjostinperheen jäsen. PH 3-varjostimellisen valaisimen perusajatus syntyi muutaman hektisen kuukauden aikana talvella 1925-1926 Kööpenhaminan Forum-näyttelyä varten.

Poul Henningsen on kommentoinut seuraavasti uutta valaisintaan vuonna 1926: ”PH-valaisimen todellinen innovaatio on, että se tuottaa sekä häikäisemätöntä että taloudellista valoa. On helppoa luoda häikäisemätöntä valoa (epäsuoraa ja voimakkaasti suunnattua valoa) jos sallitaan, että osa valosta haaskataan. On yhtä lailla helppoa kehittää valaisimia jotka ovat erittäin tehokkaita, jos niiden aiheuttama häikäisy jätetään huomioimatta. Mutta sekä taloudellisen että häikäisemättömän valon luominen on taidetta.”

3-varjostinjärjestelmä

Ennen 3-varjostimellisen valaisimen tuotantoa, Poul Henningsen ja Louis Poulsen olivat tehneet yhteistyötä suunnitellessaan valaisimia Tanskan Paviljonkiin Pariisin Maailmannäyttelyyn Ranskaan 1925.

Suunnitellessaan valaisimensa Maailmannäyttelyä varten, Poul Henningsen oli jo leikkinyt ajatuksella, että logaritminen spiraali olisi ehkä hyvä perusajatus uudelle varjostindesignille.

Hajavalon ja logaritmisen varjostuskäyrän yhdistelmä antoi PH:lle mahdollisuuden hallita valaisimen häikäisyä, sillä jokainen varjostin vähentäisi tasaisesti valon säteilyä suhteessa niiden etäisyyteen valonlähteestä.

Taiteilija valolla

Valon heijastus varjostimesta toiseen on harmonista. Varjostimien koko ja etäisyys toisiinsa nähden on määräytynyt sekä häikäisyn estämisen että valonjaon tarpeesta.

Jo alusta oli selvää, että tämä konsepti olisi erittäin joustava. Varjostimia olisi mahdollista saada eri kokoisina ja lisäksi vielä eri sisäpinnoilla – valkoiseksi maalattuina tai hopea- tai kultapinnoitettuina.

Näillä erisävyisillä sisäpinnoilla olisi mahdollista luoda erilaista valoa.

Poul Henningsen

Poul Henningsen kuvitteli mielessään, että ravintolan valaistus tulisi olla lämmin ja viihtyisä, joten siellä tulisi käyttää kultapinnoitettuja varjostimia. Kun taas sairaalassa tai hammaslääkärillä tulisi käyttää valkoiseksi maalattuja varjostimia.


Ensimmäisten valaisimien varjostimet olivat kaikki metallisia, mutta Poul Henningsen halusi myös kehittää version laajemmalla valonjaolla. Tuloksena oli opaalilasivarjostimet hiekkapuhalletuilla sisäpinnoilla. Lasivarjostimet läpäisivät 12% valosta, joka jakautui yleisvalona huoneeseen. Suurin osa valosta kuitenkin jakautui matta pinnoilta alaspäin ja sivuille.

Metallivarjostimien toimintaperiaate säilyi siis myös tässä uudessa varjostinmateriaalissa.

PH varjostinjärjestelmä

PH valaisimet suunniteltiin monipuoliseksi valaistusjärjestelmäksi, jossa varjostimien koko, materiaali sekä pinnat voitaisiin yhdistellä optimaalisen valaistusratkaisun aikaansaamiseksi.

Jokainen ylävarjostin on yhdistetty keski- ja alavarjostimeen, joiden keskinäinen suhde on lähes 3:2:1. Alusta saakka yksi perusmalleista oli PH 5/5.

Ensimmäinen luku kertoo ylävarjostimen halkaisijan ja kauttaviivan jälkeinen luku kertoo, että keski- ja alavarjostimet ovat ”syntyneet” juuri tähän ylävarjostimeen.

Tämä tarkoittaa, että PH 5/5 valaisimen ylävarjostimen halkaisija oli 50 cm, keskivarjostimen 31 cm ja alavarjostimen 16,5 cm.

PH valaisimet – kuolemattomat klassikot

Tämä yhdistelmä oli hyvä, kun valaisimet ripustettiin korkealle. Kun valaisimet oli tarkoitus ripustaa matalammalle, tällöin suuri ylävarjostin yhdistettynä pienempiin keski- ja alavarjostimiin oli sopivampi ratkaisu.

Näin syntyi PH 2/1 ja PH 3/2. PH 3-varjostinjärjestelmällä kehitettiin aluksi vain riippuvalaisimia. Mutta nopeasti valikoima laajeni myös lattia-, pöytä ja seinävalaisimiin sekä laajan kirjon erilaisia riippuvalaisimia.

Vuosien saatossa, erilaisten kokojen, materiaalien, pintojen, värien ja valonlähteiden käytön myötä on kehitetty enemmän kuin tuhat erilaista PH-valaisinta.
Lue lisää Poul Hennigsenistä täältä ja näe hänen useat valaisimet.